Welcome

Himla många stjärnor is a blog about a life, feelings, thoughts and inspiration - the name is in Swedish and means "heavenly many stars". I'm Maija, a 25-year-old daydreamer and nature-lover originally from the forests of Eastern Finland, nowadays mainly living in Stockholm, Sweden. All photos in this blog are taken by me and unedited (except resizing) if not otherwise stated. I hope you enjoy them and get inspired!

// ampsum@gmail.com && Hetki

Thursday 29 January 2015

Muistikirjailuja

Siivoan parhaillaan vakkarimuistioappiani, jonka saa tietokoneeseenkin synkattya, ts. ihanaa Evernotea. Löysin sieltä muutaman pätkän, joiden ajattelin soveltuvan blogissakin jaettavaksi:

3.1.2014
Maailma on hiljainen, vain yksittäisistä ikkunoista pilkottaa valoa. Metron liukuessa hiljaisuudessa sillan yli hohtavat horisontin sumussa vain satunnaiset neonvalot: koko väsynyt maailma on kiedottu pehmeään, harmaaseen sumuvaippaan, joka eristää talot toisistaan, katujen päät eri maailmoihin. Siellä jossain matkaa metrovaunu keltainen valo ikkunoistaan loistaen, välillä kevyesti raiteilla kolahdellen, kyydissään hiljaisia matkustajia unihiekkaa silmissään.

10.7.2014
When it's rainy, my moods are as low as the grey clouds drifting on the sky, traveling by. But when it's sunny, my soul is light like the smallest of sparrows learning to fly under the bright blue sky. A thunderstorm makes me feel free and the first real snowstorm of the year gives me the feeling that everything will be okay in the end. Always.

20.7.2014
Elämääni on aina vaivannut se, että janoan aina eteenpäin. Tahdon seurata virtaa vielä vähän kauemmas, nousta vielä vähän korkeammalle vuoren huipulle, vähän etelämmäs tai pohjoisemmaksi, oikealla tai vasemmalle, itään tai länteen: juuri tässä ei koskaan ole hyvä.

Kaupungissa makuuhuoneen kattoon piirtyviä satunnaisia autonvalojen luovia juovia tuijotellessani haaveilen puhtaasta vuoristoilmasta, laaksossa leijailevasta usvasta ja aamupalaksi poimituista villivadelmista. Peltojen yli puhaltavan tuulen pyyhkiessä ihoani kaipaan baarien melua, suurten kirjastojen tuoksua ja elokuvasalien käheitä ääniä. Meren rannalla tunnen itseni levottomaksi, tahdon kalastajien mukaan merelle laineiden kannatettavaksi.

10.9.2014
Kyllä arki ulkomaillakin on vain arkea: lemuavaa koirankakkaa ja sumupilviin peittyviä kerrostaloja neuvostoajalta. Toisaalta se on juuri se, missä ulkomailla asumisen viehätys minulle piileekin: siinä, että elän samaa elämää kuin muutkin ruuhkabussissa seisovat, mutta minulle tässä on jotain uutta. Että tiedän, millaista muualla on, ja osaan arvostaa niitä pikkuseikkoja jotka kulloisessakin asuinmaassa on paremmin kuin jossain muualla.

18.12.2014
Jag satt på bussen, stirrade ut ur fönstret, och visste att den kvällen skulle mitt hjärta igen bli krossat av killen som satt bredvid.

/ Some of those short notes I tend to write on my phone.

2 comments:

  1. Hienoja tekstejä, sellasia, joihin voi samaistua. Vaikka asuisikin ihan tutussa ja turvallisessa Suomessa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos sekä kommentoinnista että kommentista! :) Niin, eiköhän nuo tosiaan ihan "yleismaailmallisia" fiiliksiä ole, hyvässä ja pahassa.

      Delete